Passiiviperintä ulosotossa

Passiiviperintä tai passiivisaatavien perintä tarkoittaa ulosotossa olevaa saatavaa, jonka suorittamiseksi ei ole löydetty ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta. Passiiviperintään voidaan siirtää myös saatava, jos velallisen olinpaikasta ei ole tietoa.

Jotta saatava voidaan siirtää tarvittaessa passiiviperintään, velkoja hakee passiivirekisteröintiä ulosottohakemuksessa tai myöhemmin ulosottoasian vireilläolon aikana. Jos ulosottoasian vireilläolo päättyy estetodistuksen antamiseen hakijalle, saatava merkitään hakijan pyynnöstä ulosottorekisteriin passiivisaatavaksi.

Mitä passiiviperinnässä tapahtuu?

Passiiviperinnässä ulosottoviranomainen ei tee aktiivisia perintätoimia, eikä saatavalle tapahdu mitään, mikäli velalliselle ei tule ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta. Jos velallinen saa yllättäen ulosmittauskelpoista tuloa, se ulosmitataan passiivisaatavan suorittamiseksi. Passiiviperinnän aikana velka kasvattaa viivästyskorkoa, kunnes se on suoritettu.

Jos velallinen saa yllättäviä tuloja, kuten veronpalautuksia, siirtyy saatavan peritä aktiiviseksi ja palaa ulosmittauksen jälkeen uudelleen passiivirekisteriin, jos rekisteröintiaikaa on jäljellä. Passiivisaatavien suorittamiseen ulosmitattua tuloa tai omaisuutta ei voida tilittää velkojalle, ennen kuin sen määrä on tarkistettu. Ulosotosta lähetetään velkojalle passiivirekisteriasian saldotiedustelu, selvittääkseen onko velallinen tehnyt suorituksia suoraan velkojalle passiiviperinnän aikana.

Milloin passiiviperintä päättyy?

Passiivirekisteröinti kestää kerrallaan 2 vuotta. Mikäli saatava tuodaan yhä udelleen vireille ulosotossa, on passiiviperintään siirtyminen mahdollista aina uudelleen velan lopulliseen vanhenemiseen saakka. Kahden vuoden passiivirekisteröinnin vireilläoloaika lasketaan viimeisestä estetodistuksesta.