Hyvä perintätapa
Hyvä perintätapa on kuluttajaviraston laatima periaateohjeisto hyvästä perintätavasta. Tämä ohjeisto on huomioitu myös perintälaissa, jonka mukaan perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaista menettelyä. Hyvän perintätavan noudattaminen on siis yhtä tärkeää kuin perintälain mukaan toimiminen.
Koskeeko hyvä perintätapa vain kuluttajia?
Hyvä perintätapa viittaa pääsääntöisesti kuluttaja-asiamiehen linjaukseen hyvästä perintätavasta kuluttajaperinnässä. Yrityssaataviin virallista laissa viitattua ohjeistusta ei ole, mutta esimerkiksi Suomen Perimistoimistojen Liitolla on omat käytännesäännöt yritysperintään, jotka toimivat toimintasuosituksena perintäalan yrityksille.
Kuka valvoo hyvän perintätavan toteutumista?
Hyvän perintätavan toteutumista valvoo kuluttajaviranomainen, eli kuluttaja-asiamies. Hyvän perintätavan vastaisesta toiminnasta tulee ilmoittaa siis Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Kuluttaja-asiamiehen toimivalta valvonnan suhteen koskee vapaaehtoista perintää eli saatavat, jotka ovat ulosotossa jäävät sen ulkopuolelle.
Mitä linjauksessa määritellään?
Linjauksessa ohjeistetaan hyvin konkreettisesti muun muassa perinnässä käytettävistä menettelyistä, velallisen oikeuksista ja perinnän maksimikuluista. Tämän tavoitteena ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia ja ristiriitoja.
Hyvä perintätapa linjaa muun muassa:
- Perinnässä ei saa vaarantaa velallisen yksityisyyden suojaa
- Perinnässä ei saa käyttää uhkailua tai painostusta
- Perintään ei saa yhdistää myynninedistämistä
- Perintää ei saa viivyttää tai pitkittää tarpeettomasti
- Velallisella on oikeus saada tietoja velkatilanteestaan
- Maksumuistutusten sisältö, määrä ja aikarajat