Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia perinnästä

Yksityishenkilö voi periä saataviaan lähettämällä velalliselle kirjallisen maksuvaatimuksen, jossa vaaditaan maksamaan jäljellä oleva velka. Jos saatavia ei makseta takaisin vapaaehtoisesti, on seuraava vaihtoehto tehdä haastehakemus tuomioistuimeen. Haasteen käsittelyä edistää, jos velasta on tehty velkakirja tai kauppasopimus.

Perintätoimet voidaan aloittaa aikaisintaan 14 päivän kuluttua alkuperäisen laskun eräpäivästä, jolloin velalliselle lähetetään maksumuistutus. Jos velkoja lähettää maksumuistutuksen itse, voidaan maksuvaatimus lähettää perintätoimiston toimesta, kun maksumuistutuksen lähettämisestä on kulut 14 päivää.

Olipa kyseessä pikavippi, sähkölasku tai asunnon vastike, lasku siirtyy viralliseen perintään aikaisintaan 28 päivää eräpäivän jälkeen, jolloin voidaan lähettää ensimmäinen maksuvaatimus.

Yritykselle voidaan lähettää maksumuistutus heti alkuperäisen eräpäivän jälkeen. Yrityksille ei ole määritelty aikaa maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen lähettämiselle, joten lasku voi siirtyä perintään välittömästi. Julkisuusuhkainen maksuvaatimus, eli tratta voidaan lähettää vasta maksumuistutuksen jälkeen, jolla on ollut vähintään 7 päivää maksuaikaa.

Yritys voi laittaa laskut perintäkumppanin kautta rekisteröitymällä perintäpalveluun tai tekemällä sopimuksen perintätoimiston kanssa. Lähes kaikilla perintätoimistoilla on järjestelmät, jotka voidaan integroida yrityksen laskutusjärjestelmään, jolloin perintä käynnistyy automaattisesti ehtojen täyttyessä. Laskut voidaan usein myös syöttää järjestelmään manuaalisesti.

Jos yrityksellä ei ole säännöllisiä perintätoimeksiantoja, voidaan käyttää myös pikaperintää, jonka avulla on mahdollista laittaa yksi tai useampi lasku perintään.

Laskun voi siirtää perintään heti laskun eräännyttyä ja perintätoimet voidaan aloittaa 14 päivän kuluttua alkuperäisestä eräpäivästä, jolloin velalliselle voidaan lähettää maksumuistutus. Virallinen perintä voidaan aloittaa aikaisintaan 14 päivän kuluttua maksumuistutuksesta. Lasku siirretään yleensä perintään mahdollisimman pian, sillä perintätoimien viivästyttäminen pienentää saatavien kotiuttamisen todennäköisyyttä.

Laskun voi laittaa perintään, kun se on riidaton ja lasku on erääntynyt. Perintätoimet voidaan aloittaa maksumuistutuksella aikaisintaan 14 päivän kuluttua laskun eräpäivästä.

Laskua ei voi siirtää perintään, jos se ei ole erääntynyt tai lasku on riitainen. Perintälain mukaan riitaista saatavaa ei voida periä tavanomaisin perintätoimin. Saatavan riitaisuus ei kuitenkaan tarkoita, ettei velkoja voi edelleen vaatia saatavaa maksettavaksi muulla tavoin.

Jos lasku menee perintään, aloitetaan perintätoimet, joiden tavoitteena on saada velallinen maksamaan saatava. Perintä etenee sen vaiheiden mukaisesti siihen asti, kunnes velallinen maksaa velkansa vapaaehtoisesti tai ulosoton kautta.

Velkaa peritään ensisijaisesti vapaaehtoisen perinnän keinoin. Mikäli velkaa ei makseta, siirrytään oikeudelliseen perintään ja tarvittaessa pakkoperintään. Velka etenee tyypillisesti perinnässä seuraavasti:

1. Maksumuistutus
2. Maksuvaatimus
3. Haaste ja velkomustuomio
4. Ulosotto

Vapaaehtoinen perintä on perinnän ensimmäinen vaihe ja tarkoittaa kaikkia niitä perintätoimia, jotka tehdään ennen oikeudellista perintää. Vapaaehtoiseen perintään kuuluu aina kirjallinen maksumuistutus ja maksuvaatimus, jonka vuoksi sitä kutsutaan usein kirjeperinnäksi. Tänä päivänä vapaaehtoiseen perintään kuuluu usein muitakin kanavia, kuten sähköposti- ja puhelinperintä.

Oikeudellinen perintä on perinnän vaihe, johon siirrytään, ellei velkaa saada perittyä vapaaehtoisen perinnän keinoin. Oikeudellinen perintä alkaa velkojan haastehakemuksesta, joka johtaa oikeudenkäyntiin ja velkomustuomioon.

Oikeudellinen perintä käynnistyy aikaisintaan 8 viikon kuluttua alkuperäisestä eräpäivästä, kun kyseessä on kuluttaja saatava. Yrityssaatavien perinnässä oikeudellinen perintä voi alkaa aikaisemmin.

Jälkiperintä tarkoittaa velallisen maksukyvyn kehityksen seuraamista, jonka aikana varmistetaan eri perintätoimenpiteiden avulla, ettei velka vanhene. Jälkiperintään voidaan siirtyä, jos velallisen maksukyky todetaan niin heikoksi, ettei saatavaa kannata hakea ulosottoon. Jälkiperintä voidaan aloittaa myös, jos velallinen todetaan ulosotossa varattomaksi ja saatavien perintää halutaan jatkaa.

Lue lisää perinnän vaiheista.

Perintä ei itsestään vanhene, mutta velka vanhenee lopullisesti noin 15-20 vuoden kuluessa. Perintää voidaan siis käytännössä jatkaa, kunnes velka on lopullisesti vanhentunut.

Perintä voi jatkua niin kauan, että velka maksetaan takaisin tai se vanhenee lopullisesti. Teoriassa perintä voi siis jatkua jopa 15-20 vuotta.

Perinnän keskeytyspyyntö tulee yleensä tehdä kirjallisesti, mutta keskeytyspyynnölle ei ole perintälaissa määritelty mitään tiettyä muotoa. Paras tapa selvittää miten keskeytyspyyntö tulee tehdä, on ottamalla yhteyttä perintätoimistoon, johon haluat tehdä keskeytyspyynnön.

Kuluttajasaatavien perintäkuluihin on lakisääteiset rajat, jotka ovat saatavan suuruuden mukaan 60-210 euroa. Tähän ei kuitenkaan huomioida viivästyskorkoa tai korvausta mahdollisesta maksusuunnitelman tekemisestä. Jos perintä etenee oikeudelliseen perintään, velalliselle tulee maksettavaksi 110-240€ suuruinen maksu haastehakemuksesta.

Mikäli epäilet kulujen oikeudellisuutta, voit ottaa yhteyttä perintätoimistoon ja pyytää kirjallista selvitystä kuluista ja niiden perusteista.

Perintälaissa on määritelty yritysperinnän perintäkulujen enimmäismäärät ja velallisen kokonaiskuluvastuu. Tarkempia tietoja löydät täältä.

Lue lisää perintäkuluista

Perintää ei ole pakollista siirtää ulosottoon, mutta se on mahdollista, kun velallinen on saanut käräjäoikeuden tuomion velasta. Jotkin maksut, kuten verot, sakot, sairaalalaskut ja osa vakuutusmaksuista ovat suoraan ulosottokelpoisia, joka tarkoittaa, että ne voidaan siirtää ulosottoon ilman käräjäoikeuden tuomiota. Velan perintä ei tule ulosotossa vireille automaattisesti, vaan velkojan pitää toimittaa ulosottomiehelle ulosottohakemus ja tuomioistuimen päätös.

Laskun siirtyminen perinnästä ulosottoon vie aikaa ja siihen vaikuttaa esimerkiksi, kuinka nopeasti käräjäoikeus käsittelee haastehakemuksen, kauan ulosottoviranomaisella kestää käsitellä ulosottohakemus ja mihin ulosottotoimiin ryhdytään. Voidaan sanoa, että velan siirtyminen sen alkuperäisestä päivämäärästä ulosottoon, kestää vähintään 12 viikkoa.

Lue lisää ulosotosta

Laskun perinnästä voi tulla maksuhäiriömerkintä, jos velkoja hakee maksutuomion velkaan ja sitä peritään ulosotossa. Jos kyseessä on luottovelka, kuten osamaksu, kertaluotto, luottokortti- tai tililuottolasku, velkoja voi ilmoittaa tällaisesta maksulaiminlyönnistä luottotietorekisteriin ilman maksutuomiota, jos laskun maksu on viivästynyt vähintään 60 päivää.

Myös yrityksen luottotietoihin voidaan merkitä maksuhäiriömerkintä esimerkiksi maksutuomiosta, maksamattomasta tratasta tai konkurssista.

Jos velan perintä etenee oikeudelliseen perintään ja velallinen saa maksutuomion, tästä seuraa lähes poikkeuksetta maksuhäiriömerkintä.

Laskun tai velan perintä tarkoittaa kaikkia niitä toimia, joilla pyritään saamaan velallinen vapaaehtoisesti maksamaan erääntynyt velkojan saatava.

Perintätoimintaa harjoittaessa tulee rekisteröityä perintätoiminnan harjoittajaksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämään rekisteriin, jos saatavia peritään toisen lukuun tai peritään omia saatavia, jotka on selkeästi otettu vastaan perintätarkoituksessa.

Jos havaitset perintälain vastaista perintää, voi ilmoittaa asiasta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, joka valvoo Suomen vapaaehtoista velanperintää.

Laskutus, reskontra ja saatavien perintä ovat kaikki yritykselle oleellisia saatavien kotiuttamisessa. Ilman toimivia prosesseja näillä alueilla, yrityksen kassan kierto ja toiminnan edellytykset heikentyvät.

Perinnässä olevia laskuja ei voi nähdä kootusti mistään. Jos olet saanut perintäkirjeen, kannattaa ottaa yhteyttä perintätoimistoon, jolta sait perintäkirjeen. Jos laskusi on myöhässä, mutta et ole saanut perintätoimistolta yhteydenottoa, ota yhteyttä alkuperäiseen laskuttajaan, joka voi kertoa onko lasku siirretty perintään ja mikä perintätoimisto tästä vastaa.

Jos maksu on siirtynyt perintään, saat perintätoimistolta vähintään kirjallisen yhteydenoton. Jos haluat tietää, onko lasku mennyt perintään, ota yhteyttä alkuperäiseen laskuttajaan, joka voi kertoa onko lasku mennyt perintään.

Jos sinulla on velkaa perinnässä ja haluat tietää paljon velkaa on jäljellä, ota yhteyttä perintätoimistoon.

Yrityksen ja yksityishenkilön perintä eroaa esimerkiksi seuraavilta osin:

• Yritysperinnässä voidaan käyttää julkisuudenuhkaista maksuvaatimusta, eli trattaa
• Yritysperinnässä maksumuistutus voidaan lähettää välittömästi eräpäivän jälkeen